Populismi ja äänestysprosentti

 

Mitä on populismi? Jos sanoo mielipiteensä suoraan siten, että yli 10% kuulioista ymmärtää mitä sanottiin, saa varmasti populistin maineen. Sehän on rahvaan omaista, että on suorapuheinen ja ymmärrettävä. Se voi sopia joihinkin sellaisiin sosiaalisiin ympyröihin, jotka on sopivasti rajattuja mutta jos puhutaan yhteisistä asioista valtakunnan tasolla se ei ole suotavaa.
Pitää sanoa asiat epämääräisesti ja epäsuorasti. Se on sivistystä ja ottaa huomioon myös kuulijan tahdikkaasti. Jos kuulija nimittäin ymmärtäisi mitä hän kuulee hän saattaisi luulla, että hänelläkin olisi oikeus muodostaa mielipiteitä. Se olisi varsinkin populismia, jos tavallisella äänestäjällä olisi jokin mielipide. Riskinä olisi varsinkin se, että se voisi olla väärä mielipide, mikä tarkoittaisi se sitä, että kansalaisella voisi olla mahdollisuus vallan väärinkäyttöön, jonka perustuslaillinen kansanvalta hänelle suo.
Siksi populismia pitää vastustaa.
Mutta ehkä on useampaa kuin yhdenlaista populismia. Suorapuheisuus ja ymmärrettävyys ovat joskus tarpeen. Mutta toisaalta diplomattisuudella on myös paikkansa. Jos kuulijakunta ei halua kuulla totuutta ei ehkä suorapuheisuudestakaan myöskään ole aina hyötyä. Suorapuheisuus ja ymmärrettävyys ei myöskään takaa sitä, että viesti olisi paras mahdollinen. Populisti ottaa riskin, jonka taitavampi poliittinen puhuja välttää. Taitavan epämääräisyyksien ja kapulakielen hallitsijan on helpompi kääntää takkinsa jos on tarpeen. Jos ei nimittäin ole selvää mitä mieltä hän oikein oli, on mielipiteen muuttaminen helppoa. Kukaan ei tule haukkumaan takinkääntäjäksi. Joskus ja ehkäpä jopa useinkin on parempi jos on tilaa mielipiteiden muuttamiseen. Jos mielipide on paras mahdollinen ihmisen ja yhteiskunnan kehityksen kannalta niin silloin sitä ei ehkä ole tarpeen muuttaa. Mutta useinkin voi havaita, että voi olla hyvä jos maailmakuvaa voi tarkistaa, sillä harvempi on syntynyt tänne kaikkitietävänä ja besserwisseriksikin tullaan yleensä vasta aikaisintaan teini-iässä.
Populismissa on siis ongelmansa. Selkeät ja ymmärrettävät mielipiteiden ilmaisemisessa on se riski, että kuulijalle saattaisi tulla se mielikuva, että puhuja luulee tietävänsä mistä puhuu. Jos osaa antaa saman mielikuvan ilman, että puhe on täysin ymmärrettävää voi se olla poliittisesti suotuisampaa.
Onko sittenkin kuitenkin vain kyse persoonasta ja luonteesta? Joillekin sopii luonteenomaisesti paremmin suora ja ymmärrettävä puhe ja toisille hieman kryptisempi tapa muotoilla ajatuksia julkisesti. Joskus on mukava ymmärtää mitä toinen sanoo ja joskus on mukavampi että ei ymmärräkkään ja luottaa siihen, että hoitavat hommansa vaikka siitä ei mitään tolkkua saakkaan. Sitähän se edustuksellinen demokratia on. Ei meidän tarvitse kaikesta pitää kansanäänestyksiä ja muodostaa mielipiteitä. Sehän se vasta populismia olisi. Meillä on edustajat jotka saa palkkaa siitä, että tekevät päätöksiä ja muodostavat mielipiteitä. Mutta äänestysprosentin kannalta populismi kuitenkin on ehkä tarpeen. Mitä useampi ymmärtää mistä keskustellaan, sitä useampi ehkä myös osallistuu demokraattiseen prosessiin. Tai näin sitä ainakin äkkiseltään luulisi.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *